Oona-Emilian
syntymä
Eli siis oli 26.6 klo:04.30 tuntui että nyt tihkuttaa, menin
vessaan pissalle, ja nauroin pian ääneen miehelle,että
nyt tais tulla lapsivedet. Sen jälkeen soitin sairaalaan, siellä
kyseltiin,oliko supistuksia, sanoin että eilen illalla tuli
muutama, mutta en kiinnittänyt niihen mitään sen
suurempaa huomiota. Sieltä sanottiin, että lähtekää
tulemaan, ja sen teimme mielihyvin, tätä olimme odottaneet
yli 9kk!! Heti sairaalaan päästyämme, kävin
suihkussa ja vaihdoin vaatteet ja kävin pitkäkseni. Mies
yritti nukkua, mutta pian huusin,kun supisti. Kätilö kutsuttiin
ja olin auennut jo 7cm (sehän kävi nopeaa!!) Ja ei muuta,
kun siirryttiin synnytyssaliin, siellä otettiin käyrä.
Otin ilokaasua, Aqua-rakkuloita en halunnut... Ajattelimme,että
sinähän näytät syntyvän vauhdilla, ja niin
teitkin. Heti ilokaasun jälkeen supisti niin lujaa, että
halusin epirudaalin. Pian olin täysin auki, mutta en saanut
vielä ponnistaa. n.30min jälkeen kätilö sanoi
että sukanlahkeista kiinni ja ponnistamaan. Huusin
kivusta ja tuskasta. Tunsin kun vauvan pää oli ulkona
,pitkän ja tasaisen työnnön jälkeen oli koko
vauva rintani päällä! Mies sai leikata napanuoran
ja tyttöhän siellä oli! En revennyt ollenkaan. Kahden
kuukauden kuluttua vauva kastettiin Oona-Emilia Salla Auroraksi.
|
