Toinen
prinsessani
iRv 39+2, 25.12.2002 kello 10.04 syntyi 9 pisteen tyttömme,
neljän tunnin työn jälkeen. Hän painoi 2835g
ja pituutta oli 46.5cm.
24.12 noin kello 21.00 päätimme että varmuuden
vuoksi olisi lähdettävä käymään
sairaalalla, kun alaselässäni oli jo jonkin aikaa tuntunut
lievää aaltoilevaa kipua. Esikoisenihan syntyi 2h ja
10min ilman suurempia kipuja. Soitimme mieheni äidin meille,
kun esikoisemme nukkui jo.
Sairaalassa kone ei näyttänyt supistuksia, ja kohdunkaulan
tilannekkin oli sama kuin edellisenä päivänä,
jolloin olin kontrollikäynnillä polilla. Tosin lääkäri
sanoi silloin, että hän saisi synnytyksen käyntiin
tekemällä ronskimman sisätutkimuksen, jos haluamme.
Harhauduin asiasta. :)
Päätimme kumminkin jäädä yöksi
varmuuden vuoksi kun kulkeminen kodin ja sairaalan välillä
oli hankalaa. Tarkoitus oli, että aamulla käynnistetään,
jos mitään ei tapahdu sitä ennen. Yritimme meiheni
kanssa nukkua ylitäytetyllä vesipatjalla. Huonolla menestyksella
vaikka olin valvonut jo edellisenkin yön melkein kokonaan.
Aamulla kolmen aikaan alkoi jalat puutua ja alaselässä
tuntui epämukavalta. Päätin käydä kakalla.
Olo helpotti vähäksi aikaa.
Kuuden aikaan alkoivat kivuliaat tuntemukset etureisissä
ja alaselässä. Käveleminen auttoi. En osannut tulkita
niitä supistuksiksi kun kestivät vajaan puoli minuuttia
ja kävin taas kakallakin. Tosin nyt ei helpottanut.
Yökkö tuli laittamaan käyrille sänkyyn. Tuskaa!
Kone ei näyttänyt yhtään supistusta. Yökkö
oli unohtanut sanoa aamuvuorolaiselle että olen käyrillä,
joten olin tunnin.
Kun pääsin pois menin taas kakalle. Epätoivo valtasi
minut. Olin turhautunut ja itkuinen. Ajattelin että, jos
sisällä ei ole mitään tapahtumia niin voivatko
ilmavaivat olla näin kivuliaita.
Yritin syödä aamupalaa, vaikka ei oikeen maistunutkaan
ja paikallaankaan ei voinut olla. Kätilö tutki tilanteen
sen jälkeen ja onneksi kohdun suu oli melkein kokonaan auki.
Sain lämpimän jyväpussin alaselkääni
ja se tuntui hyvältä. Kätilö laittoi kaikki
tavarat valmiiksi. Päätimme että puhkaistaan kalvot.
Kätilö laittoi anturin vauvan päähän
ja ihmetteli, että tuntui siltä kuin kalvoja ei olisi
enää ollutkaan. Vettäkin tuli vain muutama tippa.
Silloin en enää tuntenut supistuksia. Kohtu oli väsähtänyt
ja vajaan tunnin odottelujen jälkeen laitettiin tippa. Kätilö
joutui useamman kerran lisäämään annosta.
10.00 pääsin vihdoin ponnistamaan. 10.04 syntyi toinen
tyttömme. Vaikka minusta tuntuikin siltä, että
peräsuoli sieltä ensin tulee.
Mieheni katkaisi napanuoran. Sain vauvan hetkeksi rinnalleni.
Mieheni meni seuraaman kylvetystä sillä aikaa kun synnyttelin
istukkaa. Kätilö yritti auttaa vetämällä
napanuorasta, mutta se katkesi. Verta roiskahti joka puolelle.
Onneksi ei sen vakavampaa. istukka syntyi lopulta 11 min vauvan
syntymän jälkeen.
Sain kapaloidun tyttöni, jolla oli tonttulakki päässä,
ja pääsin imettämään. Sitten juotiin
mieheni kanssa kahvia ja tutustuttiinuuteen perheenjäseneemme.
Olin tipassa edelleen kun kohtu supistui liian laiskasti.
Puolelta päivin pääsimme osastolle ja mieheni
lähti kotiin esikoisemme luo.
|