Vauhtimimmin syntymä
Kävin maanantaina 24.3.2003 synnytystapa-arvioinnissa. Lääkäri
totesi, että saan tulla jo seuraavana päivänä jos
haluan niin synnyttämään. Painoarvio oli 4200 g. Ensimmäisen
synnytys kesti toista vuorokautta ja esikoinen painoi 4 600 g. Laskettu
aika oli 27.3.2003.
Tiistaina käynnisteltiin tableteilla mutta mitään
merkittävää ei tapahtunut. Keskiviikkona 26.3.2003
aloitettiin aamulla uudestaan. Ensimmäisen tabletin jälkeen
alkoi vähän supistella muttei merkittävästi.
Noin kello 13 kätilö suoritti alapäätutkimuksen
ja totesi ettei kohtu ollut vielä laskeutunut eikä avautumista
ollut tapahtunut. Soitin miehelleni töihin että saa olla
huoletta töissä ja tulee illalla katsomaan, koska kätilö sanoi
ettei tapahdu mitään lähitunteihin.
Kätilö kysyi koska olen ulostanut viimeksi. Sanoin hänelle
kärsineeni ummetuksesta koko odotusajan. Niin sain peräruiskeen.
Kävin vessassa ja pääsin hädin tuskin sieltä pois.
Kivut olivat valtavat. Hälytin kätilön paikalle ja
pyysin kipulääkettä. Hän ei osannut päättää mitä minulle
voi antaa, koska olin saanut puolilta päivin kipupiikin. Ja
siitä oli kulunut vasta vähän toista tuntia.
Siinä kätilöt pähkäilivät ja odottelivat
lääkäriä paikalle päättämään
mitä minulle pitäisi tehdä. Lääkäri
ehti paikalle noin klo 15.00. Lääkäri teki alapäätutkimuksen
ja totesi että ei kun synnytyssaliin pää näkyy
jo. Kauhistuin että näinkö vauhdilla vauveli tuleekin.
Kätilöt soittivat miehelleni, että et enää synnytykseen
ehdi mukaan mutta muuten voisi tulla.
Synnytyssalissa ponnistin noin seitsämän minuuttia ja
tytteli oli maailmassa klo 15.23. Painoa oli 4140 g ja 51,5 cm pitkä.
Mies saapui paikalle kun synnytin jälkeisiä. Oli yhtä hämillään
kuin minäkin, että näinkö nopeasti toinen tuli.
Ensimmäisen kanssa tehtiin töitä melkein kaksi vuorokautta.
|
