Loruja
Aa tuuti
Aa,
tuuti pientä
mikäs lapsen lienee,
onkos lapsi säikähtänyt
illalla saunatiellä.
Aa, tuuti
lasta,
kissa tuli vastaan,
kissa se hyppäsi kiikun laidalle -
tuuditteli lasta.
(Tällä laululla
saan useimmiten pienen tyttömme nukahtamaan.
En tiedä, miten sanat oikeasti tarkalleen menevät,
näin minä olen sen oppinut.
(Ensimmäisestä säkeistöstä kiitos Tarjalle!)
Laulajallakin on hauskaa, kun kissan paikalle
voi jokaiseen kissa-säkeistöön keksiä uuden eläimen,
joskus vaikka maatilan elämiä,
joskus suomalaisia metsäneläimiä, joskus afrikkalaisia...
Samalla tulee omakin mielikuvitus ja eläintieto testattua...)
Tuu tuu
tupakkarulla
mistäs tiesit tänne tulla?
Tulin pitkin turun tietä,
hämäläisten härkätietä.
Mistäs tunsit
meidän portin?
Siitä tunsin uuden portin:
haka alla, pyörä päällä
karhun talja portin päällä
Uni kysyi
uunin päältä,
unen poika porstuasta:
Onko lasta kätkyeessä,
pientä peitteiden sisässä?
Tuoppa unta
tuokkosessa,
kanna vaski vakkasessa,
sillä silmät sivele, näkymiset näppäele.
Nuku nuku
nurmilintu,
väsy väsy västäräkki,
nuku kun minä nukutan,
väsy kun minä väsytän.
(laulan
koko riti-rimpsun tuolla tuu tuu tupakkarullan sävelellä,
en edes tiedä onko se alkujaan niin)
Palvelin
talonpoikaa vuoteni täyteen
sain minä munan palkaksi
munan nimi oli Tiu-vou-vou
munan nimi oli Tiu-vou vou!
Palvelin
talonpoikaa vuoteni täyteen
sain minä kanan palkaksi
kanan nimi oli Kaakernuppi
munan nimi oli Tiu-vou-vou
mutta munan nimi oli Tiu-vou-vou
Palvelin
talonpoikaa vuoteni täyteen
sain minä kukon palkaksi
kukon nimi oli Kuukernuppi
kanan nimi oli Kaakernuppi
munan nimi oli Tiu-vou-vou
mutta munan nimi oli Tiu-vou-vou
-kissan
nimi oli Kimmärnau
-koiran
nimi oli Hiuhau
-pässin
nimi oli Päkäkää
-lehmän
nimi oli Ammumuu
-hevosen
nimi oli Himmerhirst
(Eli
alkuun sanotaan aina yksi eläin lisää,
ja sitten uudelleen aikaisemmat.
Nostan Annia muuten jokaisen nimen kohdalla
mutta nimen Tiu-vou-vou kohdalla pomputtelen.)
Tuli
hiiri hipsutellen,
kananpoika kapsutellen,
kaatoi kiulun kimmin-kammin,
kultakipposet kumohon.
Minä lyyä luskuttelin
pitkää tietä eteenpäin.
Minä lyyä luskuttelin
pitkää tietä eteenpäin.
Körö körö kirkkoon,
papin muorin penkkiin,
parhaaseen paikkaan!
Ruskealla ruunalla,
valkealla varsalla,
kultasella kulkusella.
Sieltä mennään pappilaan.
Kukko puuron keittää,
mirri maidon lämmittää,
linnut lusikat pesee,
harakka halot hakkaa,
pulmu puut pilkkoo,
västäräkki suolat heittää,
varis ottaa vastaan.
Toinen versio:
Körö körö kirkoon
papin muorin penkiin
ruskealla ruunalla
valkealla varsalla
kolipäällä koiralla
kirjavalla kissalla.
Ups! Oli iso iso kivi tiellä!
Harakka
huttua keittää,
hännällänsä hämmentää
käyttää suurta kämmentään.
Antaa tuolle pojalle
ja antaa tuolle pojalle
ja antaa tuolle pojalle
ja antaa tuolle pojalle
mutta tuolle pojalle ei anna mitään
vaan vie viimeisen pesäänsä!
(pojat on
lapsen sormia ja pesä on lapsen kainalossa jota kutitetaan. Ja sana "suurta" sanotaan
sitten tosi isosti ;o))
Toinen versio:
Harakka huttua keittää,
hännällänsä hämmentää,
nokallansa koittelee,
purstollansa puistelee,
antaa tuolle,
antaa tuolle,
antaa tuolle,
antaa tuolle -
tuolle ei anna mitään!
Vedetään
nuottaa, saadaan kaloja,
kissalle kiisket, koiralle kuoreet.
isot kalat syyään, pienet kalat myyään - kups kalat konttiin!
(Lorun
ajan vedetään lasta käsistä edestakaisin
istumaan ja lasketaan alas.
Lopuksi "Kups"- kohdassa kutitetaan lasta kainalosta)
Tämä pikku
possu meni markkinoille,
tämä jäi kotimieheksi.
Tämä pikku possu popsi porkkanoita,
tällä ei ollut niitä, ei noita.
Tämä pikku possu itki oi,oi,oi,
kun kotia kohti se patikoi.
Mies kysyi
minulta erämaassa:
"Montako meressä on mansikkaa?"
Vastasin viisaasti:"Yhtä monta
kuin metsässä kasvaa silakkaa."
Hokkuspokkus
filiokkus.
Niin kai
pitää hokea,
jotta kypsyy paistikkaani.
Perunoita
ilman voita,
nuotio...ja nokea.
Kesäpäivä...Päivänvalo...
Vesi. Metsä. Pikku talo.
Paljon pitää kokea,
jotta kasvaa ihmiseksi.
Olenkohan
onnellinen?
Vastausta en siihen keksi.
Paljon pitää kokea,
jotta kasvaa ihmiseksi.
Kaarina Helakisa (julkaistu luvalla)
Taputa,
taputa,
pikku napaa naputa,
töppösillä laputa.
Koputa, koputa,
tontun oveen koputa
hepoasi hoputa.
Hop, hop! Hepo ravaa,
pilvihepo ravaa.
Kop, kop! Kuka avaa
vauvalleni oven?
Tonttu avaa, keiju avaa,
tuulihepo ravaa.
Kuti kuti
polvea!
Jos ei sua kutita,
niin et sä mua rakasta.
Oli kissimirri,
ihan pieni niin,
pienempi kuin tämä pikkurilli
ja silti vallan villi.
Vaan kerran se joutui eksyksiin!
Meni piilon
vauvani töppöseen
ja laski siellä kymmeneen:
1,2,3,4,5,6,7,8,9,10!
Sen mirrin nimi oli - kuka arvas?
Tietenkin Vauvan Pikkuvarvas!
Hus sika metsään!
Mitä sika metsässä?
Tuomahan marjoja
punaisella pussilla,
sinisellä silkillä,
korealla kontilla,
vaskisella vakkasella,
kultaisella kuppisella,
maalatulla maljasella.
Teen, teen kakkusia,
leivon, leivon leipäsiä,
makoisia, maitoisia.
Silitän, silitän,
nakkaan, nakkaan
uunihin - ja suukkuhun!
Ta pu ta
a pi na!
Ta pu ta pa pu pa ta!
Pa on tavu,
pu on tavu,
pa ja pu on tavuja!
Pannaan mullin mallin tavut,
niin kuin pataan pienet pavut:
ta pa pu pa, pu ta pa pa,
nappi, pappi, peppu, napa!
(taputetaan vauvan käsiä tahdissa,
lopuksi huiskitaan käsillä tavut sekaisin)
Eppelin peppelin
peurun meurun
kipulin kapulin
kiurun kaurun
kiveltä veteen:
Pulskis!
(Uimaan- tai kylpyynmenoon
sopiva loru)
|
