Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:
Sairaalakassi
Synnytystoiveet
Onnea uudelle äidille
Vinkkejä vuodeosastolle
Synnytyslinkit
Synnytyskyselyt

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

KERTOMUKSET

Pienen teräsmiehen syntymä  

esikoinen
raskausviikkoja: 39+4
käynnistyi: lapsivesien puhkeaminen
sairaalana:
synnytystapa: alatiesynnytys
erityistä:
ponnistusasento: perinteinen puoli-istuva
kivunlievitys: lämpimät / kylmät kääreet, kipulääkepistos, ilokaasu, spinaalipuudutus
kokonaiskesto: 11t 0m

Pienen teräsmiehen syntymä


Synnytykseni alkoi pääsiäisenä ennen puolta yötä, kun lapsivesi alkoi lorottaa sänkyyn. Olin ikäni pelännyt synnytystä ja siinä tilanteessa aloin jännittää niin että tärisin hervottomasti. Mieheni pysyi onneksi rauhallisena ja etsi mukaan kaiken sairaalassa tarvittavan, koska sairaalaan meidän piti lähteä välittömästi. Sairaalassa minut sitten tutkittiin ja todettiin, että synnytys ei ole vielä varsinaisesti käynnissä, koska supistuksia ei tule. Jäimme mieheni kanssa synnytysosaston perhehuoneeseen loppuyöksi ja seuraavaksi päiväksi supistuksia odottelemaan. En saanut nukuttua sairaalassa ja seuraavaan iltaan mennessä olin jo aikalailla väsynyt. Yövuoroon tullut kätilö kysyi, haluaisinko nukahtamislääkettä ja kipulääkettä pistoksena satunnaisiin supistuksiin. Tavoite oli, että saisin levättyä kunnolla ennen synnytystä. Otin ilomielin kaikki tarjotut lääkkeet ja yritin käydä nukkumaan. En saanut kuitenkaan unta mieheni vieressä sängyssä, joten nousin vuoteesta keinutuoliin. Siinä sitten keinuinkin koko yön väsyneenä ja alkuyön vielä lääketokkurassa. Supistuksia tuli, mutta koska oli pimeää, en tiennyt kuinka usein. Supistusten aikana nousin seisomaan tiskipöytää vasten ja heijasin itseäni, se auttoi paljon. Jossain vaiheessa muistin, että lämmitettyä jyväpussia voisi käyttää kivunlievityksenä supistusten aikana ja aloin lämmittää pussia mikrossa. Näin yö kului ja arvelin, että kuukautiskivun oloiset kivut olivat ennakoivia supistuksia, joten en herättänyt miestäni. Ennen aamukuutta kaurapussista ei ollut enää iloa ja pohdin, herättäisinkö mieheni ja kutsuisinko paikalle kätilön. Jälkikäteen huvittaa, että missään vaiheessa yön aikana minulle ei ollut tullut mieleen, että synnytys voisi olla jo hyvässä käynnissä. Supistukset olivat hyvin lempeitä ja kestivät kerrallaan vain parikymmentä sekuntia. Siinä jahkaillessa supistukset tihenivät ja muuttuivat kipeämmiksi. Herätin mieheni ja soitin kätilön paikalle. Kun kätilö tuli, hän teki sisätutkimuksen ja totesi, että kohdunsuu on 5-6cm auki, voidaan lähteä synnytyssaliin. Olin todella ällistynyt, koska olin luullut tarvitsevani siinä vaiheessa jo epiduraalin, mutta olinkin pärjäillyt hienosti kaurapussin kanssa. Synnytyssalissa minun piti harmikseni käydä pitkäkseni, koska vauvan sydänääniä kuunneltiin hänen päälaestaan. Pitkällään oli tosi tukala olla, olisin halunnut seistä. Ilokaasu onneksi auttoi. Ilokaasusta kerrottiin etukäteen, että sitä nautittuaan olo on kuin nousuhumalassa, mutta minun oloni ainakin oli supistusten aikana kuin kaatokännissä… Kivunlievityksenä ilokaasu kuitenkin toimi hyvin ja sehän oli tarkoituskin. Olin tietysti myös tolkuttoman väsynyt, kun en ollut kahteen yöhön juuri nukkunut ja se varmasti teki olosta vielä sekavamman. Yritin juoda mehua, mutta oksensin sen kaaressa, joten verensokerikin oli varmasti aika alhaalla. Jossain vaiheessa tuli sitten tarve järeämmälle kivunlievitykselle. Kätilö tutki taas ja totesi, että kohdunsuu on jo 8cm auki. Epiduraali ei enää tullut kysymykseen, mutta spinaalipuudutuksen saattoi vielä laittaa. Puudutus oli ihana, sen ansiosta sain puolisen tuntia levätä kivuitta. Sen jälkeen laitettiin supistuksia voimistava tippa, koska supistukset olivat puudutuksen takia heikentyneet. Sitä seurasi synnytyksen kivuliain vaihe. Minun oli päästävä sängystä ensin keinutuoliin, sitten seisomaan sängyn laitaa tai miestäni vasten. Onneksi kovimmat kivut kestivät vain vähän aikaa ja ilokaasun avulla niistäkin selvisi. Ennen kuin arvasinkaan, kätilö käski minut takaisin sängylle istumaan. Ilokaasunaamarista piti luopua ja ryhtyä ponnistamaan. Mukana synnytyksessä ollut kätilöopiskelija oli aivan ihana ihminen. Hänelle melkein itkin, että en osaa enkä jaksa ponnistaa. Hän otti minua kädestä ja lupasi auttaa. Paljon en jälkikäteen tilanteesta muista. Olin hirvittävän väsynyt ja jossain ihmeellisessä primitiivisessä tilassa, jossa kaikki mahdolliset estot lakkaavat olemasta. Alkukantaisella raivolla ponnistin ja mieheni kertoi myöhemmin pelänneensä, että minulta lähtee taju. Kuulemma ensin muutuin punaiseksi, sitten siniseksi. Mieheni piti minua lujasti kiinni päästä ja käsivarresta ja hänestä oli todella iso apu. Minun ei tarvinnut kovin montaa kertaa ponnistaa, kun esikoispoika jo syntyi. Siinä tilanteessa en, kiitos välilihan puudutuksen, juurikaan tuntenut kipua. Kätilö tutki minua aikansa ja sanoi lähettävänsä minut leikkaussaliin ommeltavaksi, koska väliliha oli revennyt niin pahasti. Onneksi ei ollut mikään tulipalokiire ja sain ottaa vauvani ihoa vasten. Aikansa minua putsattuaan kätilö työnsi minut sängyn kanssa leikkaussaliin, jossa sain kunnon puudutuksen vyötäröstä alaspäin. Lopen uupuneena nukahdin leikkauspöydälle kesken ompelun ja nukuin vielä heräämössäkin pari tuntia. Jostain unen läpi kuulin, kun lääkäri leikkaussalissa diagnosoi kolmannen asteen repeämän. Poikamme oli syntynyt kuin teräsmies konsanaan, nyrkki pystyssä pään vierellä. Synnytyksen todellinen kesto on minulle ikuinen arvoitus. Neuvolakorttiin merkittiin 11h, mutta minusta tuntuu, että synnytys (siis kunnolla kipeä vaihe) kesti vain sen ajan, kun olin synnytyssalissa, eli reilut kolme tuntia. Edelleenkin on vaikea uskoa, että yöllä tuntemani kuukautiskivun oloiset kivut avasivat kohdunsuuta niin tehokkaasti. Tsemppiä siis kaikille minunlaisilleni ”synnytyspelkureille”, näinkin voi käydä!



SYNNYTYKSIÄ:

Synnytyshaku-sivulle
Lähetä oma kertomuksesi

KERTOMUKSET:

Annin luonnonmukainen synnytys miehen ja doulan tuella

Eipä mennyt suunnitelmien mukaan :)

Joulutonttu 22.12

Kaksoset syntyivät 6.8.07

Pikku taistelija 3kk:tta etuajassa

Pienen prinssimme syntymä

Pikkumiehen matka maailmaan

Unto

"Ei taida ehtiä enää"

Perätilasynnytys

Raskas, mutta ihana kokemus

nopea neiti

Rinsessa

**ÄLKÄÄ IKINÄ**

Odottavan aika on piiitkä :)

Pienokaisemme syntymä

näin meillä

Pienen teräsmiehen syntymä

nopea synnytys

Ei se niin kauheaa ollutkaan

Minäkö sektioäiti?

Vaikeuksien kautta voittoon

Surullinen kokemus

Nopeaa toimintaa

Erilainen synnytys

2.5viikkoa etuajassa-poika:))

Ystävänpäivälahja

Pikkuisen Joonan syntymä

Myyn matka maailmaan

Näin syntyi Arttu

Pikkumies

6 vkoa etuajassa

Esikoisemme

Meidän Leevin tulo maailmaan

Helppo synnytys,ilman lievitystä

Pieni kukkaispoika

hitaasti mutta kuitenkin

visiitti Toisessa maailmassa...

Meijän vauva <3

Roni

Meidän perheen neljäs

Jännittävä kokemus.

Tää on aivan ylimainostettu juttu!

Tyttö yllätti tulemalla ajoissa

uskomaton ja aivan yllättäen

Pitkä synnytys

Kiia-Marian synnytys

IhanaKamala synnytys

kauan odotettu kullannuppu maailmaan

Meidän Onni

Meidän Hermanni

Helpompi, kun luulin

ei se ollutkaan niin hirveää kuin luulin.

neljännen lapseni synnytys...

kuin elokuvasta

pelottava synnytys

Jalmarin pikkuveljen syntymä

Fannin syntymä

Tytöllä oli kiire:)

Unelmasynnytys

Kun vauvamme syntyi

Nuppu prinsessamme!

hyperventilaatio ja nuori äiti

Kuudennella kerralla opin ponnistamaan

Sittenkin tosi toimet...

Vain 9 minuuttia

Masuasukin liian hyvät oltavat?

Vauhdikas ensisynnytys

Syntyi vihdoin

Pieni tyttö sieltä tuli!

PoikaNen

Kipeä, helpompi synnytys

Melkein liian pitkään kotona odottelua

Pikatoimitus

Ihmeperhe!!

Nuppusen syntymä

Juhannuspojan syntymä

Pikku-ukon maailmaan tulo

Kivuttomasti vanhemmiksi

Prinsessa ja teho-osasto

Oliver

Ihanan tytön ihmeellinen syntymä

Oma prinsimme

Oppikirjasynnytys

Helppo synnytys

Kolmannella kerralla "osasin" synnyttää

Ensimmäinen synnytys (miehen näkökulmasta)

Iida-neiti hurmasi isin ja äitin

Syyssateet toivat ihmeen mukanaan

Syntymäpäivä

Beeben syntymä

Pieni tonttupoika

Ihan ihana sektio

Meidän pienen syntymä

Suloisen tyttelin syntymä

Pikkuprinssimme syntymä

Traumaattinen synnytykseni

Aika moinen pakkaus...

Päivänsäteemme iloinen maailmaantulo

Ensimmäinen prinsessa

Tuoreimmat synnytyskertomukset

Vanhat synnytyskertomukset 1-110

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

hosted by Euronic Oy