Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:
Sairaalakassi
Synnytystoiveet
Onnea uudelle äidille
Vinkkejä vuodeosastolle
Synnytyslinkit
Synnytyskyselyt

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

KERTOMUKSET

Syntymäpäivä  

esikoinen
raskausviikkoja: 40+3
käynnistyi: spontaanisti supistuksilla
sairaalana: KYS
synnytystapa: alatiesynnytys
erityistä:
ponnistusasento: perinteinen puoli-istuva
kivunlievitys: kipulääkepistos,epiduraalipuudutus
kokonaiskesto: 12t 0m

Syntymäpäivä


Keskiviikko heinäkuun 13. päivä 2005 oli mieheni syntymäpäivä ja olimme jo aiemmin vitsailleet esikoisen syntyvän varmaan samana päivänä. Laskettu aika oli ollut heinäkuun 10. päivä, mutta olin varma että vauva menee reippaasti yli. Mieheni kehotti minua jo aiemmin "säästämään" syntymän hänen kanssaan samalle päivälle, ja olimme nauraneet koko asialle. Keskiviikon vastaisena yönä minulla oli pieniä kuukautiskivun tyyppisiä tuntemuksia, mutta en pitänyt niitä juuri minään, sillä sain nukuttua mainiosti tuntemuksista huolimatta. Mieheni heräsi hieman ennen kuutta valmistelemaan töihin lähtöä ja minä jatkoin unia tyytyväisenä. Klo 06.25 heräsin tekstiviestin ääneen. Ystävämme laittoi miehelleni onnitteluviestin, jossa mainitsi parhaan lahjan olevan vielä tulossa. Samaan aikaan minulla oli vessahätä ja nousin sängystä lähteäkseni vessaan. Tunsin jotain märkää jalkovälissä ja pääsin vessan ovelle kun tunsin vetisen liman valuvan lattialle. Mieheni oli juuri lähdössä töihin ja huusin hänetkin katsomaan tilannetta. Neuvolassa oli varoiteltu, että limatulpan irtoamisen jälkeen saattoi mennä vielä kolmekin päivää kunnes synnytys kunnolla alkaa. Pähkäilimme siinä yhdessä kannattaisiko lähteä töihin vai jäädä kotiin seurakseni. Alavatsalla alkoi tuntua pieniä voimistuvia supistuksia ja päätimme miehen jäävän ainakin aamupäiväksi kotiin. Jos mitään ei tapahtuisi, hän menisi illaksi töihin. Aamupala ei oikein minulle maistunut ja koitin juoda nestettä, hellepäivä kun vielä kaikenlisäksi oli. Supistuksia tuli tasaisesti 5-10 minuutin välein ja muistimme synnytysvalmennuksen neuvot painovoimasta. Päätimme lähteä kävelylle kauniille Väinölänniemelle ja nauttia aamupäivän auringosta. Kävelimme auringon paisteessa hissukseen ja pysähdyimme istuskelemaan kallioille järven rantaan ja puiston penkille. Supistuksia tuli viiden minuutin välein ja ne muuttuivat koko ajan kivuliaimmiksi ja pidemmiksi. Lähdimme reilun tunnin kävelyretken jälkeen juomaan syntymäpäiväkahveja kotiimme, olimmehan leiponeet edellisenä iltana kakunkin sitä varten. Kahvitellessa olo sitten alkoi olla jo aika kivulias ja puolen päivän aikaan suuntasimme kohti kysiä. Meidät otti vastaan nuori kätilö, joka vaihdatti vaatteet, pisti piuhoihin ja kyseli tiedot ylös. Samalla hän tutki tilanteen ja totesi minun olevan kahdelle sormelle auki ja kanava oli jo hävinnyt, ei siis turha reissu. Pääsimme samantien synnytyssaliin odottelemaan synnytyksen etenemistä ja kivut alkoivat olla jo aika sietämättömät. Kätilö käski minun kokeilla ilokaasua, mutta siitä tuli vain huono olo ja päätin luopua ajatuksesta. Pyysin epiduraalia ja anestesialääkäri laitettiin hakuun. Mieheni hieroi selkääni aina supistuksen tullessa ja minä keskityin ulisemaan kivusta samaan aikaan. Epiduraalista odotin saavani avun kipuun, mutta mitä vielä! Sain maksimiannokset, mutta ne eivät tuntuneet auttavan. Jossain välissä lääkäri kävi tutkimassa lantion ja puhkaisi kalvot, samalla olin auki jo viisi senttiä. Toiset viisi senttiä aukenivat nopeasti. Huusin kivusta ja sain jotain kipulääkettä, joka ei kyllä sekään auttanut. Kätilö antoi luvan rueta ponnistelemaan. Halusin käydä vielä pissalla, mutta se ei onnistunut, joten minut katetroitiin. Samalla tunsin hirveää painetta ja kakkaamisen tarvetta. Minut käskettiin hetkeksi synnytysjakkaralle, jotta ponnistusvaihe etenisi nopeasti. Kätilö oli erittäin ammattitaitoinen ja sai minut tuntemaan oloni turvalliseksi kaikesta huolimatta. Passiivista ponnistusvaihetta kesti muutaman tunnin, jonka aikana meinasi usko kadota! Harjoittelimme muutaman kerran oikeaa ponnistusta, seuraavaa vaihetta jo ajatellen! Vihdoin kätilö kutsui huoneeseen toisenkin kätilön ja pääsimme ponnistamaan kunnolla! Ilman kätilöiden ja mieheni kannustavia kommentteja tuskin olisin jaksanut niin hyvin. Paineen tunne oli valtava ja tuntui kuin jokapaikka ratkeaisi! Vihdoin pieni pää iomestyi näkyviin ja tunsin että asiassa on edetty. Supistuksia tuli ja ponnistin minkä jaksoin, mutta pää ei tuntunut tulevan niin kuin piti. Kätilö päätti leikata välilihan, josko se olisi siitä kiinni. Sydänäänet heikkenivät välillä ja sain lisähappea ja asentoani korjattiin. Äänet onneksi paranivat sillä ja jatkoimme ponnistelua. Yhtäkkiä ponnistuksen välillä vauvan pää lähti syntymään itsestään ja seuraavalla ponnistuksella klo 17.59 koko vauva luiskahti maailmaan! Kaunis, pieni tyttäremme nostettiin rinnalleni ja ihmettelimme sitä mieheni kanssa sanattomina! Lastenhoitaja tuli punnitsemaan ja mittaamaan vauvan ja avustamaan miestäni vauvan kylvetyksessä. Painoa oli 4310 g ja pituutta 54 cm, ei siis ihme, että piti hieman ponnistella ylimääräistä! Kätilö rupesi tarkastelemaan vaurioita ja olihan niitä! Minut parsittiin kasaan neljäntoista tikin voimin. Samassa rytäkässä haavasta vuoti iso verenpurkauma. Kipeää teki! Kuulemma kilo pienempi vauva olisi riittänyt kokoiselleni! Pääsimme kuitenkin klo 23 maissa onnellisesti osastolle, missä vietimme perheenä neljä päivää opetellen tuntemaan toisiamme! Olin todella kipeä synnytyksen jälkeen, ja istuminenkin luonnistui vasta kahden viikon kuluttua. Ilman mieheni apua ja tukea synnytyksessä ja sen jälkeen olisin ollut todella hukassa! Suuri kiitos lopputuloksesta kuuluu myös miehelleni ja voimme vain yhdessä todeta koko prosessin olleen vaivan arvoinen!



SYNNYTYKSIÄ:

Synnytyshaku-sivulle
Lähetä oma kertomuksesi

KERTOMUKSET:

Annin luonnonmukainen synnytys miehen ja doulan tuella

Eipä mennyt suunnitelmien mukaan :)

Joulutonttu 22.12

Kaksoset syntyivät 6.8.07

Pikku taistelija 3kk:tta etuajassa

Pienen prinssimme syntymä

Pikkumiehen matka maailmaan

Unto

"Ei taida ehtiä enää"

Perätilasynnytys

Raskas, mutta ihana kokemus

nopea neiti

Rinsessa

**ÄLKÄÄ IKINÄ**

Odottavan aika on piiitkä :)

Pienokaisemme syntymä

näin meillä

Pienen teräsmiehen syntymä

nopea synnytys

Ei se niin kauheaa ollutkaan

Minäkö sektioäiti?

Vaikeuksien kautta voittoon

Surullinen kokemus

Nopeaa toimintaa

Erilainen synnytys

2.5viikkoa etuajassa-poika:))

Ystävänpäivälahja

Pikkuisen Joonan syntymä

Myyn matka maailmaan

Näin syntyi Arttu

Pikkumies

6 vkoa etuajassa

Esikoisemme

Meidän Leevin tulo maailmaan

Helppo synnytys,ilman lievitystä

Pieni kukkaispoika

hitaasti mutta kuitenkin

visiitti Toisessa maailmassa...

Meijän vauva <3

Roni

Meidän perheen neljäs

Jännittävä kokemus.

Tää on aivan ylimainostettu juttu!

Tyttö yllätti tulemalla ajoissa

uskomaton ja aivan yllättäen

Pitkä synnytys

Kiia-Marian synnytys

IhanaKamala synnytys

kauan odotettu kullannuppu maailmaan

Meidän Onni

Meidän Hermanni

Helpompi, kun luulin

ei se ollutkaan niin hirveää kuin luulin.

neljännen lapseni synnytys...

kuin elokuvasta

pelottava synnytys

Jalmarin pikkuveljen syntymä

Fannin syntymä

Tytöllä oli kiire:)

Unelmasynnytys

Kun vauvamme syntyi

Nuppu prinsessamme!

hyperventilaatio ja nuori äiti

Kuudennella kerralla opin ponnistamaan

Sittenkin tosi toimet...

Vain 9 minuuttia

Masuasukin liian hyvät oltavat?

Vauhdikas ensisynnytys

Syntyi vihdoin

Pieni tyttö sieltä tuli!

PoikaNen

Kipeä, helpompi synnytys

Melkein liian pitkään kotona odottelua

Pikatoimitus

Ihmeperhe!!

Nuppusen syntymä

Juhannuspojan syntymä

Pikku-ukon maailmaan tulo

Kivuttomasti vanhemmiksi

Prinsessa ja teho-osasto

Oliver

Ihanan tytön ihmeellinen syntymä

Oma prinsimme

Oppikirjasynnytys

Helppo synnytys

Kolmannella kerralla "osasin" synnyttää

Ensimmäinen synnytys (miehen näkökulmasta)

Iida-neiti hurmasi isin ja äitin

Syyssateet toivat ihmeen mukanaan

Syntymäpäivä

Beeben syntymä

Pieni tonttupoika

Ihan ihana sektio

Meidän pienen syntymä

Suloisen tyttelin syntymä

Pikkuprinssimme syntymä

Traumaattinen synnytykseni

Aika moinen pakkaus...

Päivänsäteemme iloinen maailmaantulo

Ensimmäinen prinsessa

Tuoreimmat synnytyskertomukset

Vanhat synnytyskertomukset 1-110

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

hosted by Euronic Oy