Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:
Sairaalakassi
Synnytystoiveet
Onnea uudelle äidille
Vinkkejä vuodeosastolle
Synnytyslinkit
Synnytyskyselyt

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

KERTOMUKSET

Etuaikainen vauhtisynnytys 'luomuna'  

esikoinen
raskausviikkoja: 38+2
käynnistyi: lapsivesien puhkeaminen
sairaalana: Kätilöopisto
synnytystapa: alatiesynnytys
erityistä:
ponnistusasento: kontillaan
kivunlievitys: ei mitään
kokonaiskesto: 4t 30m

Etuaikainen vauhtisynnytys 'luomuna'


Herasin keskiviikkoyona tasan kello 3. Jotain tuntui napsahtavan sisallani ja nousin ihmeissani ylos. Tunsin kuinka kuumaa nestetta valui pitkin jalkojani ja vaikka pissahata oli kova, tiesin ettei tama nyt ole sita... Kipitin tarisevin jaloin vessaan ja istuin kannykka kadessa pontolle.. Tekstitin miehelleni (joka oli tyomatkalla Amerikassa) etta 'musta tuntuu etta multa meni lapsivedet.. apua!' ja aloin etsia puhelimen muistista katiloopiston paivystysnumeroa. Veden leppoisasti noruessa soitin sairaalaan ja kysyin mika nyt eteen.. Lapsivesi menee parasta aikaa, tarkoittaako se etta lapsikin mahdollisesti tulee lahitulevaisuudessa kun laskettuun aikaan on viela pari viikkoa?.. En todellakaan tiennyt mita tehda, olin koko raskausajan aivan varma etta yli lasketun ajan mennaan ja ronskisti! Nythan oltiin aikataulusta pahasti edella, isa oli tulossa jenkeista synnyttamaan vasta seuraavalla viikolla ja muutenkin KAIKKI oli ihan kesken! Vasynyt katilo vastasi ettei han voi tietaa koska se lapsi syntyy ja rouva menee nyt vain nukkumaan ja tulee sitten aamulla kaymaan. NUKKUMAAN! Miten sita voisi nyt nukkua? Istuskelin viela puoli tuntia myohemmin pontolla kun pelastynyt isa ameriikasta soittaa etta tuleeko se vauva nyt? Yhdessa ihmeteltiin etta mita tassa nyt tapahtuu ja pitaako hanen lahtea heti ensimmaisella koneella kotiin. Paatin viela varmuuden vuoksi soittaa uudestaan sairaalaan ja tarkistaa kannattaako isan tulla. Sama, vielakin vasyneempi, hoitaja vastasi etta ehka sen isan tosiaan kannattaa pikkuhiljaa alkaa tulla Suomea kohti, vesien menosta vauva on tullakseen parissa paivassa... Joten isa hyppasi koneeseen. Aamuvarhaisella kavelin laitokselle ja sinne jain. Odottelemaan supistuksia. Joita ei kuulunut. Seuraavana aamuna sain kaynnistystabletin ja alkoi tapahtua. Ravasin katiloopiston portaita ylos alas ja istuin kengurupallolla jotta avautuminen nopeutuisi ja puolelta paivin alkoi saannolliset supistukset. Samoihin aikoihin soitti isa kentalta etta taalla ollaan, tulenko heti. Sanoin etta ei kannata tulla, ensimmaista lastahan pusataan vuorokausitolkulla ja ei tassa viela satukaan kunnolla. Kay kotona ja suihkussa ja tule sitten... Vahan tiesinkaan silla kovat ja kohtuullisen kivuliaat supistukset alkoivat heti puhelun jalkeen. Istuin tv-huoneessa yksin kengurupallon paalla ja pidin supistusten tullessa tuolinkarmista kiinni ja pomputin itseani ylos alas.. supistukset tulivat jo minuutin valein ja kipu alkoi olla aika kova. Mietin pitaisikohan minun kertoa jollekin etta supistelee nain kovasti. Soitin seinassa olevaa kelloa ja kerroin katsomaan tulleelle katilolle etta supistaa aikalailla (havetti jotenkin kun ajattelin etta tassa ollaan vasta alkutaipaleella ja nyt jo valitellaan..). Katilo sanoi etsineensakin jo minua ja halunneensa laittaa kayralle. Kun makasin kayralla tuli mieheni vihdoin paikalle. Nyt kello oli 14. Ollessani kayrilla tunsin valtavaa pissahataa ja tarvetta ponnistaa ja toivoin paasevani heti vessaan. Katilo ohjasi minut vessaan ja toivoi etta saisin virtsattua mutten ponnistaisi kovin.. se olikin helpommin sanottu kuin tehty, mutta jotenkin onnistuin. Vessasta kompuroin viela alatutkimukseen jossa todettiin etta olen taysin auki ja vauva nakyy jo! Nyt viipotettiinkin jo vauhdilla synnytysosastolle. Mieheni tuki minua ja mina kontystin supistusten valissa aina pari metria eteenpain. Vihdoin synnytyspedille paastyani sain alkaa heti ponnistamaan ja yritin sita alkuun konttausasennossa, josta olin kuullut paljon hyvaa. Vaansin ja vaansin ja silti mitaan ei tuntunut tapahtuvan. Yhtakkia lapsen sydanaanet alkoivat heiketa ja katilo epaili heti etta asentoni ei ole nyt lapselle otollinen ja toivoi etta kaantysin perinteiseen ponnistusasentoon. Ja heti nain tehtyani parani vauvan lukemat ja minustakin tuntui paremmalle. Muutaman napakan ponnisuksen jalkeen, noin kello neljan aikoihin syntyi pieni poikamme hiljaa maailmaan.. Han oli niin pieni, niin sininen ja niin hiljaa etta kyyneleet alkoivat valua silmistani ja rukoilin hiljaa mielessani: itke kulta, huuda rakas, itke nyt, huuda... Ja tulihan se sielta, pieni sydanta raastava raakaisy joka seurasi jo henkevampi karjaisu ja lopulta ihan miehekasta karjumista. Katsoimme mieheni kanssa toisiamme ihastuneina, meidan poika! Mitaan kivunlievitysta en ehtinyt kayttaa ja luulen etta koska olin niin varma HIRVEASTA kivusta, VALTAVASTA tuskaisasta urakasta ja muutoinkin pahimmasta mahdollisesta skenaariosta olin psyykannut itseni tilanteeseen jossa ylitin oman kivunpelkoni ja loysin itsestani jotain mita en tiennyt siella edes olevankaan! Upea kokemus! Ja nyt olen kolmannella kuulla raskaana ja odotan uteliaana toista synnytystani taalla Amerikassa.



SYNNYTYKSIÄ:

Synnytyshaku-sivulle
Lähetä oma kertomuksesi

KERTOMUKSET:

Annin luonnonmukainen synnytys miehen ja doulan tuella

Eipä mennyt suunnitelmien mukaan :)

Joulutonttu 22.12

Kaksoset syntyivät 6.8.07

Pikku taistelija 3kk:tta etuajassa

Pienen prinssimme syntymä

Pikkumiehen matka maailmaan

Unto

"Ei taida ehtiä enää"

Perätilasynnytys

Raskas, mutta ihana kokemus

nopea neiti

Rinsessa

**ÄLKÄÄ IKINÄ**

Odottavan aika on piiitkä :)

Pienokaisemme syntymä

näin meillä

Pienen teräsmiehen syntymä

nopea synnytys

Ei se niin kauheaa ollutkaan

Minäkö sektioäiti?

Vaikeuksien kautta voittoon

Surullinen kokemus

Nopeaa toimintaa

Erilainen synnytys

2.5viikkoa etuajassa-poika:))

Ystävänpäivälahja

Pikkuisen Joonan syntymä

Myyn matka maailmaan

Näin syntyi Arttu

Pikkumies

6 vkoa etuajassa

Esikoisemme

Meidän Leevin tulo maailmaan

Helppo synnytys,ilman lievitystä

Pieni kukkaispoika

hitaasti mutta kuitenkin

visiitti Toisessa maailmassa...

Meijän vauva <3

Roni

Meidän perheen neljäs

Jännittävä kokemus.

Tää on aivan ylimainostettu juttu!

Tyttö yllätti tulemalla ajoissa

uskomaton ja aivan yllättäen

Pitkä synnytys

Kiia-Marian synnytys

IhanaKamala synnytys

kauan odotettu kullannuppu maailmaan

Meidän Onni

Meidän Hermanni

Helpompi, kun luulin

ei se ollutkaan niin hirveää kuin luulin.

neljännen lapseni synnytys...

kuin elokuvasta

pelottava synnytys

Jalmarin pikkuveljen syntymä

Fannin syntymä

Tytöllä oli kiire:)

Unelmasynnytys

Kun vauvamme syntyi

Nuppu prinsessamme!

hyperventilaatio ja nuori äiti

Kuudennella kerralla opin ponnistamaan

Sittenkin tosi toimet...

Vain 9 minuuttia

Masuasukin liian hyvät oltavat?

Vauhdikas ensisynnytys

Syntyi vihdoin

Pieni tyttö sieltä tuli!

PoikaNen

Kipeä, helpompi synnytys

Melkein liian pitkään kotona odottelua

Pikatoimitus

Ihmeperhe!!

Nuppusen syntymä

Juhannuspojan syntymä

Pikku-ukon maailmaan tulo

Kivuttomasti vanhemmiksi

Prinsessa ja teho-osasto

Oliver

Ihanan tytön ihmeellinen syntymä

Oma prinsimme

Oppikirjasynnytys

Helppo synnytys

Kolmannella kerralla "osasin" synnyttää

Ensimmäinen synnytys (miehen näkökulmasta)

Iida-neiti hurmasi isin ja äitin

Syyssateet toivat ihmeen mukanaan

Syntymäpäivä

Beeben syntymä

Pieni tonttupoika

Ihan ihana sektio

Meidän pienen syntymä

Suloisen tyttelin syntymä

Pikkuprinssimme syntymä

Traumaattinen synnytykseni

Aika moinen pakkaus...

Päivänsäteemme iloinen maailmaantulo

Ensimmäinen prinsessa

Tuoreimmat synnytyskertomukset

Vanhat synnytyskertomukset 1-110

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

hosted by Euronic Oy