Etusivulle Huvituttivapaa Huvituttiarki Huvitutti yhdistää Huvitutti esittäytyy

Odotuskertomukset
 

Synnytyskertomukset
 

Synnytyskertomukset
Lähetä oma kertomuksesi
................
Arjessa aiheesta:
Sairaalakassi
Synnytystoiveet
Onnea uudelle äidille
Vinkkejä vuodeosastolle
Synnytyslinkit
Synnytyskyselyt

Ristiäiskertomukset
 

Harrastuskertomukset
 

TuttiNyt
 

Odottajan päiväkirja
 

Lastensivut
 
Runot ja lorut
 

 

KERTOMUKSET

Pysähtynyt synnytys - kiireellinen sektio  

esikoinen
raskausviikkoja: 40+2
käynnistyi: spontaanisti supistuksilla
sairaalana: Satks
synnytystapa: kiireellinen sektio
erityistä:
ponnistusasento: perinteinen puoli-istuva
kivunlievitys: vesiallas,kipulääkepistos,ilokaasu,epiduraalipuudutus
kokonaiskesto: 0t 0m

Pysähtynyt synnytys - kiireellinen sektio


su 5.12.02 (40+0) Illalla ja yöllä tuli aika kovia supistuksia, välillä ihan säännöllisestikin. Housuihin lorahteli aina välillä jotain vaaleanpunaista. Olimme käyneet juuri päivällä Porissa tarkastuttamassa, mitä se parina aamuna lorahdellut neste oli, ei ollut kuulemma lapsivettä. Mutta nyt tämä, mitä lorahteli, haisi jotenkin oudolle ja oli ihan eriväristä, joten olin melko varma, että se oli nyt sitä. Lääkäri oli tehnyt aika kova-kouraisen sisätutkimuksen ja luulen, että se sai supistukset käyntiin. Yritin nukkua, vaikka supisteli, välillä kävin suihkussa. Jossain vaiheessa supistukset kuitenkin alkoivat harventua ja loppuivat kokonaan. Nukahdin ja heräsin aamulla pettyneenä, supistuksista ei ollut tietoakaan. *** ma 6.12.02 (40+1) Päivällä lähdimme hakemaan metsästä havuja. Toivoin tarpomisen saavan supistukset palaamaan. Niitä tulikin kivasti silloin tällöin pitkin päivää ja selkää jomotti lupaavasti. Iltaa kohden supistusten väli alkoi lyhentyä. 21:00 Supistusten väli tihentyi ja housuihin alkoi tulla veristä limaa. Puoli kymmenen jälkeen supistukset muuttuivat säännöllisiksi, tullen alle kymmenen minuutin välein ja koventuen koko ajan. Kiertelin ympäri taloa ja puuskutin supistuksen tullessa. Kun tuntui oikein pahalta, roikuin muurin reunassa jalat kyykyssä ja heiluttelin peppua puolelta toiselle. Jaakko katsoi tv:stä Tuntematonta sotilasta. Olimme molemmat vähän epäuskoisia, että tulisiko tälläkään kertaa vielä lähtöä. 23:30 Supistuksia oli tullut jo kaksi tuntia noin 5-8 minuutin välein eivätkä tuntuneet loppuvan, kovenivat vain, joten päätimme lähteä ajamaan Poriin päin. Matkalla supistuksia tuli tasaisesti viiden minuutin välein ja kestivät minuutin tai kaksi. Loppua kohden supistukset olivat jo aika kovia, mutta eivät kuitenkaan vielä mitään siihen verrattuna, mitä oli tulossa *** ti 7.12.04 (40+2) 00:15 Juuri ennen sairaalaa vastaan tuli leveä kuljetus ja jouduimme ajamaan tiensivuun ja odottamaan kymmenisen minuuttia. Siinä vaiheessa supistuksia tuli kolmen minuutin välein. Roikuin pelkääjän kahvassa ja yritin suoristaa selkää aina supistuksen tullessa. Olisin halunnut liikkua, mutta en voinut nousta autostakaan. Istuma-asento ei tuntunut hyvältä. Onneksi pian pääsimme jatkamaan matkaa. 00:30 Saavuimme synnytyslaitokselle. Autossa tuli vielä supistus, odotin, että se oli ohi ja nousin pihalle. Jaakko talutti minut sisään. Soitimme kelloa ja ystävällisen näköinen kätilö tuli avaamaan. Tervehdin häntä. Hei, tulin toivottavasti synnyttämään, minä sanoin. Tässä vaiheessa ajattelin, että voisimme joutua vielä palaamaan. Meidät ohjattiin tutkimushuoneeseen (jo kolmatta kertaa ), jossa istuin tuttuun tapaan keinutuoliin sydänääniä ja supistuskäyrää mittaavat remmit mahan päällä. Vauvan sydänäänet olivat hyvät ja supistuksia tuli tasaiseen tahtiin. Lääkäri teki sisätutkimuksen, olin auki vain reilulle sormelle ja kohdunkaulaa oli vielä jäljellä. Meitä ei silti lähetetty enää kotiin. Minulle annettiin sairaalavaatteet ja Jaakko ohjattiin isien huoneeseen vaihtamaan vaatteita. Kävin suihkussa ja puin päälleni. 01:00 Meidät ohjattiin huoneeseemme odottelemaan synnytyksen edistymistä. Minulle annettiin nukahtamislääkettä ja rentouttava piikki takapuoleen. Menimme Jaakon kanssa makuulle parivuoteeseen ja yritimme levätä ennen suurta koitosta. Supistukset tuntuivat kuitenkin lääkkeidenkin läpi ja torkuin levottomasti supistusten välit heräten aina supistuksen tullessa. 04:00 Kivut tuntuivat jo niin kovina, etten pystynyt olemaan makuulla. Ravasin vessassa ja kävelin ympäri huonetta. Yritin istua keinutuolissa, mutta kivut kovenivat koko ajan. Jaakko heräsi levottomaan kuljeskeluuni. 04:30 Hälytin kätilön paikalle ja tehtiin sisätutkimus. Olin edelleen auki vain reilulle sormelle, kohdunkaula oli melkein hävinnyt. Kätilö ehdotti kylpyä kipujen lievitykseen. 05:00 Kapusin ammeeseen, joka oli ihan tavallinen kylpyamme. Mahani jäi osittain vedenpinnan yläpuolelle ja aina supistuksen tullessa kauhoimme Jaakon kanssa vettä masun päälle. Lämmin vesi auttoi oloa todella hyvin. 06:00 Noin tunnin kuluttua halusin pois ammeesta. Kuivasin itseni ja puin päälle. Palasimme huoneeseemme ja kätilö ehdotti, että voisin kokeilla ilokaasua. Ihmettelin, että joko sitä nyt saa, mutta kivut olivat tosiaan jo aika sietämättömiä kestettäväksi ilman mitään apua. Istuin keinutuoliin ja minut laitettiin taas sydänääni- ja supistuskäyrille. Pelkäsin, että kaasu aiheuttaisi minulle huonon olon, kuten monille muillekin, mutta kätilö vakuutti, että ne ovat vain puheita. Hän neuvoi minulle, että alkaisin vedellä kaasua henkeen aina heti, kun tunnen supistuksen tulevan. Huomasin, että ilokaasu tosiaan auttoi kestämään supistuksen paremmin, enkä tuntenut edes huonoa oloa. Aina kun huomasin käyristä supistuksen tulevan aloin imeä kaasua kuin viimeistä päivää. Hetken kuluttua alkoi korvissa humista hassusti ja tunsin huulien puutuvan. Puhe ei enää kulkenut ja silmissä vähän heitti. Olo tuntui kuitenkin vain fyysisesti humalaiselta, ei sillä tavalla, että olisin alkanut puhella levottomia. Keskityin vain olooni ja odotin supistuksen menevän ohi. Tunsin supistukset voimakkaina ilokaasunkin läpi, mutta olo oli jotenkin sellainen, että kivusta ei enää välittänyt. Heti supistuksen mentyä oli kaasunkin vaikutus poissa. Pärjäsin pelkällä ilokaasulla melko pitkään. Jaakkokin kokeili ilokaasua. Juuri kun hän oli vetänyt sitä kunnolla henkeen, tuli kätilö huoneeseen. Jaakko yritti makoilla sängyllä tyynesti huomiota herättämättä ja katseli kattoon silmät päässä pyörien :) 08:00 Minulle tuotiin aamupalaa, sain syötyä pari leipää ja kahvin. Aina välillä vetelin kaasua henkeen. 09:00 Aloin olla jo aika tuskissani ja tuntui, ettei ilokaasukaan enää oikein riitä kantamaan supistusten yli. Sisätutkimuksessa todettiin kohdunsuun olevan auki vain kaksi senttiä ja kaulan hävinneen. Edistyminen oli kauhean hidasta ja lääkäri päätti vähän nopeuttaa synnytyksen kulkua. Sovittiin, että kalvot puhkaistaisiin, mikä vahvistaisi supistuksiani, sen jälkeen saisin epiduraalipuudutuksen lievittämään kipuja. Lääkäri puhkaisi kalvot, tunsin kovan poksahduksen ja vesien ryöppyävän jalkojeni välistä. Lapsivesi oli hyvän väristä. Se haisi muuten ihan samalle, kuin se sunnuntai-illasta housuihini tihkunut neste. Lääkäri laittoi vauvan päähän anturin mittaamaan sydänkäyrää. Kätilö laittoi minulle tipan käteen ja jäin odottelemaan anestesialääkäriä kyljelläni maaten. 09:30 Supistukset alkoivat olemaan todella kivuliaita ja pistivät oksentamaan. Anestesialääkärin ja lääkäriopiskelijan tullessa vihdoin tervehtimään minua, pystyin vain irvistämään kivusta ja haukkomaan ilokaasua kuin viimeistä päivää. Epiduraalin laitto ei ollut mikään mukava kokemus. Piti olla selkä köyryssä ihan paikallaan, vaikka supistukset olivat jo käsittämättömän kovia. En voi ymmärtää, miten kukaan voi kestää sellaista kipua ilman puudutusta. Epiduraalin laitto kesti ikuisuuden, sillä sen laittoi opiskelija lääkärin neuvoessa vierestä. Varmaan vasta kolmannella kerralla onnistui. Selkäni laitettiin täyteen teippiä ja selästä lähti johto sängyn vieressä olevaan pumppuun, josta lääkeainetta annosteltiin. Tipan ja epiduraalin vuoksi olin nyt siis vuoteen oma. 10:30 Sisätutkimuksessa todettiin kohdunsuun olevan 3,5 cm auki. Avautumista nopeuttamaan minulle laitettiin polttoja tehostava tippa. Supistukset alkoivat taas tuntua puudutuksen läpi ja annostusta vähän lisättiin. 11:45 Minulle tuli tarve päästä vessaan, mutta kätilö toi vain alusastian, johon olisi pitänyt pissata. En saanut pissattua makuultani ja kätilö kysyi, jos tyhjennettäisiin virtsarakko katetroimalla. Olin sen verran väsynyt, etten jaksanut pistää vastaankaan. Vähän pelotti kuinka paljon se sattuu, mutta ei se loppujen lopuksi tuntunut juuri miltään. Olokin helpottui, kun rakko tyhjeni. Epiduraalipumpussa oli jokin vika ja se alkoi huutaa aina välillä. Sitä kävivät kätilöt sitten vuoron perään näpräämässä. Ekan kerran, kun laite alkoi huutaa, olin huoneessa yksin, eikä hälytyskelloa ollut lähettyvillä. Jaakko taisi olla juuri syömässä. Olin kauhuissani, kun en tiennyt mistä on kyse. Tiesin vain, että joku laite hälyttää. Ajattelin, että ehkä vauvalla on jokin hätänä. Kääntyilin sängyllä ja yritin etsiä katseellani kutsukelloa. Huusin suoraa huutoa ja itkin, kun kukaan ei tullut. Vihdoin joku kätilöistä kuuli huudot ja tuli säätämään laitetta. Tuntui kuin siinä olisi kestänyt ikuisuus. 13:30 Supistukset olivat taas niin kovia, että puudutusta piti lisätä. Kätilö teki sisätutkimuksen, olin vain 4,5 cm auki. Supistuksia tehostavaa tippaa lisättiin. Parinkymmenen minuutin kuluttua tippaa lisättiin taas. Jossain vaiheessa tunsin taas, että pitäisi päästä pissalle. Sain kätilöltä luvan käydä vessassa. Minut irrotettiin epiduraali-laitteesta ja hoipuin jotenkuten tippoineni vessaan. Istuskelin aikani pytyllä, mutta en saanut mitään aikaiseksi. Palasin sänkyyn ja pyysin katetrointia. 15:00 Aloin olla todella väsynyt ja tokkurassa. Olin maannut koko päivän syömättä mitään ja synnytyksen hidas eteneminen oli henkisesti tosi rankkaa. Jaakko oli ollut koko ajan tosi ihana, hieronut minua selästä ja tuonut vettä. Kipuja ei juurikaan ollut, epiduraali oli tosi tehokas. Ainoastaan aina silloin, kun jouduttiin lisäämään tippaa, alkoivat supistukset taas tuntua. Sitten taas lisättiin puudutetta. 15:30 Sisätutkimus, auki 6 cm, reunat paksut. Odottelua, kyljen vaihtoa, katkonaista torkahtelua. 17:30 Sisätutkimus, auki edelleen 6 cm, reunat ohentuneet. Lääkäri sanoi, että jos avautuminen ei edisty, joudutaan tekemään sektio, odotellaan vielä hetki. Olin toisaalta pettynyt, koska halusin synnyttää alakautta, mutta toisaalta helpottunut. Pelkäsin, etten jaksaisi ponnistusvaihetta ja pelkäsin kipua. Olin ollut niin pitkään puudutuksessa, etten uskonut kestäväni minkäänlaista kipua. Ponnistamisen ajatteleminenkin jo tuntui hirveältä. Voimakkaista supistuksista huolimatta nukuin melkein koko välin seuraavaan sisätutkimukseen. Tippa oli jo niin kovalla, ettei sitä voitu enää lisätä. Heräsin välillä jännään tunteeseen. Peräsuolessa tuntui kovaa painetta, kun vauvan pää laskeutui koko ajan alemmaksi. Epiduraali poisti kyllä supistuskivun, mutta ei sitä ikävää paineen tunnetta. 18:30 Sisätutkimus, auki reilut 6 cm, vauvan pää laskenut niin alas, että lääkäri halusi odottaa vielä tunnin, jos jotain tapahtuisi. Nukuin taas kuin tukki seuraavaan tutkimukseen. 19:30 Sisätutkimus, ei edistystä, edessä oli kiireellinen sektio. Minua alettiin valmistella leikkaukseen. Sain pahanmakuista lientä, jonka piti neutralisoida mahahappoja pahoinvoinnin varalta, mutta oksensin melkein heti. Epiduraali poistettiin, samoin supistustippa. Minut siirrettiin toiselle sängylle ja lähdettiin kuljettamaan leikkaussaliin. Jaakko ei saanut tulla mukaan, koska leikkausta ei oltu etukäteen suunniteltu. Olin kuitenkin helpottunut, nyt ainakin tapahtuisi jotain. 20:00 Leikkaussali oli täynnä henkilökuntaa, yksi laittoi tippaa, yksi ajeli karvoja, yksi yritti jututtaa minua ja kertoa mitä nyt tapahtuisi, yksi laittoi puudutetta. Jouduin asettumaan taas selkä köyryssä liikkumattomasi. Alettiin odotella puudutteen vaikutusta ja sitten minua nipisteltiin alavatsasta. Tietysti minun tuurillani toiselle puolelle jäi tunto ja minut jouduttiin nukuttamaan leikkauksen ajaksi. Olin surullinen, koska nyt en näkisi vauvaani heti sen synnyttyä. Minulle laitettiin happinaamari ja toivotettiin hyvää yötä. Katselin ympärilleni ja yhtäkkiä tunsin putoavani ja kaikki pimeni. 20:48 Vauva syntyi. Vauva tuotiin Jaakolle näytille ja vietiin sitten pesulle ja punnitukseen. (pituus: 53 cm, paino: 3745 g, pään-ympärys: 34 cm, apgar 9-10-10) 23:00 En tiedä tarkalleen mitä kello oli, kun ensimmäisen kerran heräsin. Muistan vain sanat, Herää, sinusta on tullut pienen tytön äiti! , sitten olen kai nukahtanut uudelleen. Kun seuraavan kerran heräsin, tunsin järkyttävää kipua vatsassa. Pyysin saada jotain lääkettä. Huusin kuin syötävä, kun kohtuani painettiin, että veret saataisiin poistumaan. Se oli aivan hirveää. Juuri auki leikattu vatsa oli jo valmiiksikin aivan tulessa En pystynyt kuin huutamaan ja itkemään. Pian sain käteeni kipukellon, josta painamalla saisin aina tarvittaessa lääkettä suoraan suoneen. Aloin olla virkeämpi ja kivut helpottivat. Juttelin hoitajien kanssa kaikenlaista, en kyllä muista mitä, mutta ainakin kysyin, oliko vauva poika. Olin koko raskausajan luullut, että odotan poikaa, enkä muistanut, että minulle oli tullut tyttö. Hoitajat vähän naureskelivat, että ei kun tyttö sinulle tuli. *** ke 8.12.04 00:30 Minut vietiin heräämöstä osastolle, jossa minulle näytettiin vauvaa ensimmäistä kertaa. Se oli niin kaunis! Tunsin heti palan kurkussa ja rakastuin siihen pieneen ihmiseen sillä sekunnilla. Minut vietiin huoneeseeni, jossa sammuin kuin saunalyhty. Oli kulunut tasan vuorokausi siitä kun saavuimme synnytyslaitokselle. Koko keskiviikon olin niin kipeä, etten pystynyt juuri liikkumaan. Leikkaushaava oli tosi arka. Onneksi Jaakko tuli jo aamulla ja hoiteli vauvaa minun maatessa sängyssä. Olin niin tokkurassa, että torkahtelin vähän väliä, melkein kesken lauseenkin. Tunsin itseni huonoksi äidiksi, kun en pystynyt hoitamaan vauvaa, mutta ymmärsin kyllä, ettei kukaan sitä minulta odottanutkaan. Olin ollut melkein koko edellisen päivän epiduraalipuudutuksessa, sitten annettiin leikkauspuudute ja sitten vielä nukutus. Myös kipukellosta tuleva lääke aiheutti uneliaan olon. Puolenpäivän jälkeen sain yrittää ylösnousemista. Jopa istualleen nousu tuntui vaikealta. Nousin varovasti jaloilleni ja suuntasin Jaakon tukemana vessaan. Tärisin ja vapisin, olo oli tosi hutera, kun maailma silmien edessä olikin yhtäkkiä taas pystyasennossa. Istuin pytylle ja hoitaja pesi selkäni ja puki puhtaat vaatteet päälleni. Sitten palasin taas sänkyyn. Koko päivänä en pystynyt nostamaan vauvaa. Se laskettiin aina imetyksen ajaksi viereeni sänkyyn. Jaakko juotti vauvalle lisämaitoa tarvittaessa. Minua pelotti seuraava päivä. Miten pärjäisin ilman Jaakkoa, kun hänen täytyisi mennä töihin. Illalla tipat irrotettiin ja sain supon kipuja lievittämään. Se auttoikin niin hyvin, että jaksoin nostella vauvaa, ja imetyskin sujui. Vauva otettiin silti yöksi hoitoon, että saisin nukkua. Se tuotiin aina välillä imetykseen. *** to 9.12.04 la 11.12.04 Vointini parani kokoajan ja selvisin pian pelkillä särky-lääkkeillä. Sain itsevarmuutta vauvanhoidossa. Perjantaina oli vauvan lääkärintarkastus ja kaikki oli hyvin. Lauantaina minulta poistettiin tikit ja saimme luvan lähteä kotiin.



SYNNYTYKSIÄ:

Synnytyshaku-sivulle
Lähetä oma kertomuksesi

KERTOMUKSET:

Annin luonnonmukainen synnytys miehen ja doulan tuella

Eipä mennyt suunnitelmien mukaan :)

Joulutonttu 22.12

Kaksoset syntyivät 6.8.07

Pikku taistelija 3kk:tta etuajassa

Pienen prinssimme syntymä

Pikkumiehen matka maailmaan

Unto

"Ei taida ehtiä enää"

Perätilasynnytys

Raskas, mutta ihana kokemus

nopea neiti

Rinsessa

**ÄLKÄÄ IKINÄ**

Odottavan aika on piiitkä :)

Pienokaisemme syntymä

näin meillä

Pienen teräsmiehen syntymä

nopea synnytys

Ei se niin kauheaa ollutkaan

Minäkö sektioäiti?

Vaikeuksien kautta voittoon

Surullinen kokemus

Nopeaa toimintaa

Erilainen synnytys

2.5viikkoa etuajassa-poika:))

Ystävänpäivälahja

Pikkuisen Joonan syntymä

Myyn matka maailmaan

Näin syntyi Arttu

Pikkumies

6 vkoa etuajassa

Esikoisemme

Meidän Leevin tulo maailmaan

Helppo synnytys,ilman lievitystä

Pieni kukkaispoika

hitaasti mutta kuitenkin

visiitti Toisessa maailmassa...

Meijän vauva <3

Roni

Meidän perheen neljäs

Jännittävä kokemus.

Tää on aivan ylimainostettu juttu!

Tyttö yllätti tulemalla ajoissa

uskomaton ja aivan yllättäen

Pitkä synnytys

Kiia-Marian synnytys

IhanaKamala synnytys

kauan odotettu kullannuppu maailmaan

Meidän Onni

Meidän Hermanni

Helpompi, kun luulin

ei se ollutkaan niin hirveää kuin luulin.

neljännen lapseni synnytys...

kuin elokuvasta

pelottava synnytys

Jalmarin pikkuveljen syntymä

Fannin syntymä

Tytöllä oli kiire:)

Unelmasynnytys

Kun vauvamme syntyi

Nuppu prinsessamme!

hyperventilaatio ja nuori äiti

Kuudennella kerralla opin ponnistamaan

Sittenkin tosi toimet...

Vain 9 minuuttia

Masuasukin liian hyvät oltavat?

Vauhdikas ensisynnytys

Syntyi vihdoin

Pieni tyttö sieltä tuli!

PoikaNen

Kipeä, helpompi synnytys

Melkein liian pitkään kotona odottelua

Pikatoimitus

Ihmeperhe!!

Nuppusen syntymä

Juhannuspojan syntymä

Pikku-ukon maailmaan tulo

Kivuttomasti vanhemmiksi

Prinsessa ja teho-osasto

Oliver

Ihanan tytön ihmeellinen syntymä

Oma prinsimme

Oppikirjasynnytys

Helppo synnytys

Kolmannella kerralla "osasin" synnyttää

Ensimmäinen synnytys (miehen näkökulmasta)

Iida-neiti hurmasi isin ja äitin

Syyssateet toivat ihmeen mukanaan

Syntymäpäivä

Beeben syntymä

Pieni tonttupoika

Ihan ihana sektio

Meidän pienen syntymä

Suloisen tyttelin syntymä

Pikkuprinssimme syntymä

Traumaattinen synnytykseni

Aika moinen pakkaus...

Päivänsäteemme iloinen maailmaantulo

Ensimmäinen prinsessa

Tuoreimmat synnytyskertomukset

Vanhat synnytyskertomukset 1-110

 

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!

hosted by Euronic Oy