Pinnasängyt

Melko pian vauvalle alkaa kertyä painoa ja yösyöntikin toivottavasti hieman harvenee. Tällöin vauvalle kannattaa hankkia sänky, jonka pohjan saa nostettua korkealle - vauva ei vielä osaa ylittää mataliakaan reunoja, mutta korkeapohjaisesta sängystä hänet on helppo nostaa sänkyyn ja pois. Yleensä vauvansängyissä on pohja, jonka korkeutta voi säätää ainakin kahteen asentoon; kun vauva alkaa nousta konttausasentoon ja siitä ylemmäksi, pohja lasketaan alas jotta pikku vipeltäjä ei pääse tipahtamaan sängystä.

Seuraavassa vaiheessa lapsi alkaa itse kulkea sänkyynsä, jolloin laita pitäisi voida laskea - tämä tapahtuu kuitenkin ensimmäisen ikävuoden jälkeen. Joissakin vauvansängyissäkin on toinen laita laskettavissa alas, tämä tietenkin pidentää sängyn käyttöikää. Sängyt ovat tavallisesti 110-120cm pitkiä, joten pinnasängyt eivät käy ahtaaksi kovin nopeasti.

Nykyisin myynnissä olevat sängyt täyttävät tarkat turvastandardit (EN 716-1), jossa määritellään mm. pinnojen etäisyys toisistaan, käytettävien maalien ja suoja-aineiden ominaisuudet, laidan korkeus, kulmien terävyys jne. Uutena ostettu sänky on siis turvallinen valinta, mutta sänkyyn voi silti hankkia 'lisävarusteita'. Pinnojen väliin viritetään yleensä pitkänomainen pinnasuojus, jotta lapsi ei pääse työntämään päätään tai raajojaan epämukavasti niiden väliin. Lisäksi se toimii pehmusteena, kun vauvat tuppaavat puskemaan päänsä sängyn reunaa vasten heti, kun siihen kykenevät. Pinnasuojus on kiinnitettävä huolellisesti, se saattaa olla myös turvallisuusriski, mikäli vauva voi liikkuessaan riuhtoa pehmusteen irti. Sängyn päälle voi virittää katoksen tai mobilen, tai kesällä hyttysverkon. Jos sänkyä haluaa siirrellä usein, siihen kannattaa asentaa pyörät. Tärkein sängyn varuste on kuitenkin patja.

Puuttuuko jokin sivu? Löysitkö rikkinäisen kuvan tai toimimattoman linkin?
Laita viestiä Huvituttiin!