Syöttötuolit
Vauva
on valmis istumaan syöttötuoliin, kun hän muutenkin istuu tukevasti.
Ihan ensimmäisillä syömiskerroilla ei syöttötuolia siis useimmiten
voi vielä käyttää, mutta reilusti yli puolivuotiaan ruokailuhetkiin
sitä jo useimmat kaipaavat.
Syöttötuoleja löytyy nykyään monenlaisia, mutta monen
mielestä se ainoa oikea on perinteinen (suomalainen) puinen syöttötuoli,
jonka saa taitettua auki pöydäksi ja tuoliksi. Se täyttääkin yhä perustarpeet,
ja isompi lapsi pystyy kiipeämään itse tuoliin (kolhuilta ei tosin
tällöin aina vältytä). Tuoli on varsin vakaa, koska jalkojen väli
levenee alaspäin. Samasta tuolista on myös pelkistetty malli, joka
ei taitu keskeltä.
Puutteitakin
perinteisessä tuolissa on; pystyasennossa
siinä ei ole pöytätasoa, joten sitä on käytettävä ruokapöydän ääressä -
ruokapöydän on oltava oikean korkuinen, koska mitään säätövaraa ei
ole. Samasta syystä istuinosa on väljä aloittelevalle kulinaristille;
toppaus voi alkuun olla välttämätön, jotta huojuva vauva pysyisi
tukevasti pystyssä.
Toisen selkeän ryhmän muodostavat muoviset tuolit.
Niissä on yleensä metalliputkirunko ja muovinen pöytätaso tuolin
edessä. Ne eivät kuitenkaan ole niin käyttökelpoisia isolla lapsella,
koska niitä ei voi taittaa auki. Ne eivät usein ole myöskään kovin
esteettisiä ja keveimmät mallit eivät kestä juurikaan lapsen kiipeilyä keikahtamatta.
Kolmas ryhmä koostuu matkasyöttötuoleista.
Ne ovat yleensä kokoontaitettavia ja jalattomia, ja ne kiinnitetään
suoraan pöytätasoon eräänlaisilla puristimilla. Mallista riippuen
pöydässä ei saa pöytälevyn alapuolella olla juurikaan kohoumia, kuten
listoja tai laatikoita. Lisäksi pöydän on oltava tukeva, koska vauva
voi heilumalla saada muuten vahingoitettua pöytää tai jopa kaadettua
pöydän. Matkasyöttötuoli on kätevä vierailulla, joskin sitä voivat
käyttää vain todella vauvaikäiset, painorajoja on turvallisuussyistä noudatettava
tarkasti. Vähän isommat lapset sitten pärjäävätkin jo tavallisessa
tuolissakin tarpeen vaatiessa. Matkatuolissa on ehdottomasti oltava
säädettävä turvavyö, koska tuoli on aina kiikkerämpi kuin omilla
jaloillaan seisova tuoli.
Muitakin
vaihtoehtoja on, esimerkiksi itävaltalainen Brio, jossa pöytä toimii
ensin tuolin jalustana, jolloin tuolissa on kiinni erillinen pöytätaso.
Myöhemmin tuolia ja pöytää voi käyttää erikseen, ja pöytää voi käyttää vaikka
pienenä sivupöytänä lapsen kasvettua ohi syöttötuoli-iän.
Norjalainen
Stokke valmistaa kahtakin design-mallia, joista tunnetumpi on jo
legendaarinen Tripp Trapp, joka on niin hyvin säädettävissä, että sitä voi
käyttää vielä aikuisenakin. Varjopuolena on korkeahko hinta. Vastaavaan
muunneltavuusideaan perustuu myös ruotsalaisen Brion Flex-tuoli.
Tuolin tärkein ominaisuus on turvallisuus. Tärkeä asia
on tuolin vakaus, mutta useimmat tuoli ovat nykyisin varsin tukevia.
Lasta ei tietenkään saa koskaan jättää yksin tuoliin istumaan, mutta
vahinko voi sattua ennen kuin aikuinen ahtii hätiin ja isommat lapset
kiipeilevät kernaasti tuolissaan. Olisi myös suotavaa, että pöytätasoa
tai etutankoa voisi säätää, koska lapsi kasvaa paljon tuolin käyttöaikana.
Käyttömukavuuden kannalta tärkeää on tuolin puhdistamisen helppous.
Tuolien pinnat kestävät yleensä pyyhkimistä tai niissä on irrotetteva
pehmuste; pyyhittävä on käytössä helpompi. Mitä vähemmän tuolissa
on koloja, puoli ja kulmia, sitä helpompaa on ruoantähteet tuolista
puhdistaa.
Tuotearvosteluja: Futura
TrippTrap
Lähetä oma arvostelusi!
Syöttötuolien valmistajia:
Niemen tehtaat (perinteisen syöttötuolin
valmistaja)
Stokke
Lähetä oma
linkkivinkkisi!
 |