|
|
Alkuraskauden oireet
Ensimmäiset merkit raskaudesta saattavat ilmaantua äidille
jo ennen kuin kuukautiset ovat edes myöhässä mutta
kaikki eivät oirehdi kummemmin koko raskausaikana. Joku
oksentaa ensimmäiset kolme kuukautta ja toinen murehtii (tai
kiittää)
täydellistä oireettomuuttaan. Jokainen raskaus on kuitenkin
erilainen ja seuraavalla kerralla voivat oireet olla samoillakin
naisilla toisinpäin.
Suurimmalla osalla äideistä on jo alkueraskauden aikana
ainakin muutamia raskausoireiksi tulkittavia merkkejä. Useimmiten
oireet ovat voimakkaimmillaan n. 6-8 raskausviikon tietämillä, joskin
herkimmät saattavat oireilla jo ennen plustestiä ja pahimmillaan
alkuraskauden vaivat voivat jatkua reilusti yli ensimmäisen kolmen
raskauskuukauden.
Väsymys
- - Huvitutin raskausoirekyselyn ylivoimaisesti yleisin oire
- voi oirehtia lievänä voipuneisuutena tai pohjattomana
uupumuksena
- - helpottaa useimmilla keskiraskauteen mennessä
- - ulkoilu ja riittävä lepo voivat hieman helpottaa
pahinta uupumusta
Muutokset rinnoissa
- - rinnat aristavat
- - rinnat voivat hieman turvota tai jopa kasavaa
- - nännien aluesaattaa tummua ja siihen voi etenkin ensiraskaudessa
ilmaantua pieniä "nystyröitä"
- - muutosten takana on hormoniryöppy, joka alkaa valmistaa
rintoja tulevaan maidontuontantoon
Tihentynyt virtsaamistarve
- - voi yllättää päiväsaikaan parin
tunnin välein ja öisinkin on usein käytävä vessassa
kesken unien
- - oireen aiheuttaa alkuraskaudessa kiihtynyt aineenvaihdunta
- - myös kasvava kohtu saattaa alussa saada aikaan painetta
rakon alueelle
Pahoinvointi
- - klassinen ja tunnetuin raskausoire,
sitä ei kuitenkaan ilmene läheskään
kaikilla naisilla
- - voi ilmetä yökötyksenä, kuvotuksena, oksenteluna tai jonain
siltä väliltä
- - voi vaivata yhtä hyvin aamuisin, iltapäivisin kuin
iltaisinkin
- - varmaa selitystä pahoinvoinnille ei tunneta, mutta erilaisia
hypoteeseja uuden tilanteen kohtaamisen vaikeudesta heilahteleviin
sokeriarvoihin ja muuttuneisiin hormonipitoisuuksiin on esitetty
- - todennäköisimpänä syyllisenä pidetään
istukkahormonia
- - useimmilla pahoinvointi helpottaa ensimmäisen raskauskolmanneksen
jälkeen tai viimeistään viikkoon 16 mennessä
- - oksentelu ei useimmiten ole vaaraksi vauvalle eikä äidille
- - äärimmäisen harvoin oksentelu saattaa äityä niin
rajuksi, että äiti tarvitsee nesteytyshoitoa sairaalassa
- - pahoinvointi pysyy usein paremmin kurissa, kun äiti muistaa
syödä riittävän usein, syö sitä mikä tuntuu
maistuvan ja varaa jo sängyn viereen jotain pientä syötävää aamuksi
ennen ylösnousua syötäväksi
Hajut
- - hajuaisti tuntuu terästyvän raskauden alkumetreillä
- - liittyy
olennaisesti pahoinvointiin - tupakoivat ihmiset,
rasvan käry tai astianpesukoneen löyhkä saavat herkkänenäiset äidit
yökkäilemaan helposti
Vastenmieliset ruuat ja juomat
- - ruokia ja hajuja kohtaan tunnettu vastanmieliseyys liittynee
hajun herkistymiseen
- - paatuneinkin kahvisieppo saattaa
huomata kahvin tuoksun äkkiä vastenmieliseksi
tai kalaa ennen syönyt nainen ei ehkä siedä kalaruokia
hetkeen lähelläänkään
Oudot himot
- - elokuvista tutut pakkomielteenomaiset himot eivät ole kovin
yleisiä, mutta maltilliset mieliteot ovat odottajilla erittäin
tavallisia
- - nainen saattaa alkuvaiheessa suosia tiedostamattaan esim.
kevyitä ruokia,
kasviksia ja hedelmiä rasvaisen ja raskaan ruoan sijasta,
myös suklaa tai herkut saattavat houkuttaa erityisen ankarasti,
kun "kunnon ruoka" ei maistu
- - ruokiin kohdistuvien himojen arvellaan usein johtuvan elimistön
tavasta reagoida puutostiloihin
Nälkä
- - osa odottajista on alkuraskauden aikana koko ajan nälissään
- - ruokaa ei silti välttämättä tee mieli,
mutta nälkä kurnii vatsassa tavallista herkemmin
Vilunväreet
- - kun nainen tulee raskaaksi, hänen ruumiinlämpönsä jää hetkeksi
noin puoli astetta normaalilämpöä korkeammaksi
- - osalle naisista tämä aiheuttaa kylmiä väreitä ja
palelua raskauden ensimmäisten viikkojen aikana
Mielialat
- - monilla äideillä raskaus saa tunteet kuohumaan
- - itku on usein herkässä olipa syynä sitten liikutus,
ilo tai suru
- - kiukkuiset ja räjähdysalttiit odottajat eivät
ole harvinaisia hekään
- - mielialojen ailahtelevaisuus johtuu hormonipitoisuuksien jyrkistä muutoksista
Vihlaisukivut
- - vatsan alaosassa tuntuvat ilkeät vihlaisut äkillisten
liikkeiden (kuten aivastuksen tai ylösnousun) yhteydessä ovat
tavallisia alkuraskaudessa
- - vihlaisut johtuvat kohdunkannattimien löystymisestä
- - nämä ohimenevät kivut ovat täysin vaarattomia
Muutokset vatsan toiminnassa
- - raskaus saattaa sekoittaa vatsan toiminnan: yksi kärsii
ummetuksesta, toinen löysästä vatsasta
Tukkoinen nenä
- - etenkin öisin odottaja saattaa kärsiä nenän
tukkoisuudesta
- - hormonit ovat syyllisiä tähänkin vaivaan - samat
hormonit, jotka huolehtivat kohdunalueen limakalvojen vahvistamisesta,
vaikuttavat myös nenän limakalvoihin ja saavat nenän
tuntumaan tukkoiselta
- - vaivaan voi käyttää tilapäisesti esim.
Nozoil-nenäsumutetta.
© Huvitutti 2003 - 2005
Sivujen sisällön ja kuvien kopioiminen ilman lupaa on ehdottomasti
KIELLETTY
Kyselyn tulokset
Huvitutissa järjestettiin oirekysely syksyllä 2003. Tulosten
mukaan kaikkein yleisin oire on väsymys, hyvänä kakkosena
tulevat tuntemukset rinnoissa ja kolmossijan jakavat pahoinvointi
ja jatkuva pissahätä.
Aina raskaus ei oireile ensinkään. kyselymme vastaajien joukossa
oli yli kaksikymmentä äitiä,
joilla oireita ei ollut lainkaan.

 |
|